20. maaliskuuta 2017

Värejä ja aaltoja

Holaaa!


Tänä viikonloppuna Corralejossa oli isot karnevaalit. Oikeastaan karnevaalit ovat kestäneet koko viikon, mutta tänä viikonloppuna ne huipentuivat isoihin juhliin. Perjantaina päivällä oli lasten paraati. Kaikki olivat panostaneet pukeutumiseen ja pukuja löytyi emojista pelleasuihin. Corralejon karnevaaleja voi verrata Suomen vappuun, mutta täällä ne ovat vain noin kymmenen kertaa isompi juhla kuin Suomessa vappu.

Pieniä karnevaalijuhlijoita😍

Main Street täyttynyt juhlijoista perjantaina päivällä
Kaikki täällä panostavat kulkueeseen aivan täysillä ja se on yksi vuoden isoimmista juhlista. Main Street oli niin perjantaina päivällä täynnä ihmisiä lasten paraatista kuin lauantaina illallakin, kun oikea kulkue starttasi. Tuntui kuin koko Fuerteventura turisteineen oli saapunut täyttämään Main Streetin, ja näinhän se aika pitkälti olikin. Juhlat jatkuivat sunnuntaiaamuun asti, mutta itse lähdin nukkumaan jo ennen puolta yötä. Olin nimittäin kaikki voimani antanut päivällä SURFFAAMISELLE!

Ensimmäistä kertaa elämässäni kävin kokeilemassa surffaamista. Oli kyllä todella hauskaa! Tietysti ensimmäinen kerta vaativan lajin parissa oli vähän hakemista ja opettelemista aaltojen ja laudan hallitsemisessa. Mutta tästäkin suorituksesta olen ylpeä itsestäni, sillä en ole oikein ikinä ollut hyvä uimaan ja vesi on ollut vähän jopa pelottava elementti. Sen voima on niin käsittämätön. On siis ollut todellinen itsensäylittämisen viikko😎

Kuva Free Surfers Schoolin Facebook-sivuilta
Surffaaminen tosiaan on todella voimia vievää urheilua. Ja seuraavana päivä tuntui käsissä, että jotain on tullut tehtyä edellispäivänä. Ensimmäiseksi tunniksi aaltojen breikkaaminen mielestäni sujui hyvin. Onhan se älyttömän siisti tunne, kun pääset aallon päälle ja vielä pysytkin siinä loppuun asti.

Pientä pelastusoperaatiota lukuunottamatta kaikki sujui hyvin. Olin jo ehtinyt muutaman kerran harjoitella aaltojen breikkaamista seisaalteen. En niinkään onnistunut siinä, mutta yritystä oli. Sitten menin odottelemaan hyvää aaltoa muiden tieltä pois vähän, vain vähän reunemmaksi. Laudan päälle mennessäni hieman ihmettelin, kun se ei jotenkin kuljettanutkaan rantaa kohti. Näin opettajani näyttävän minulle, että ota käsillä vauhtia aaltoon. Se ei kuitenkaan onnistunut ja hyppäsin laudalta pois ja ajattelin, että kävelen rantaan, kunnes huomasin, että pohjaa ei enää tuntunutkaan jalkojen alla. Periaatteessa sen olisi pitänyt tuntua, sillä en edes mennyt syvälle ottamaan aaltoa. Panikoiduin, mutta onneksi opettaja oli lähellä ja tuli heti hakemaan minut rantaan. Olin siis täysin huomaamattani currentin kuljettamana ajautunut kauemmaksi rannasta ja voin kertoa, että kun opettaja tuli, niin aallot tuntuivat todella isoilta ja voimakkailta.

Onneksi on koulutetut ihmiset vetämässä kursseja ja huomaamassa tällaiset tilanteet heti, ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Ja loppu hyvin, kaikki hyvin.

Nouseva aalto
Välikohtauksen jälkeen otin pikku paussin ja mietin, että menisinkö enää ollenkaan veteen. Sitten kuitenkin tajusin, että jos en nyt menisi, jäisi muistikuviin hieman ikävämpi muisto. Siispä päätin face the fear, otin laudan ja menin hakemaan hyviä aaltoja. Ja kyllähän niitä lopulta pari tulikin! Pääsin komeasti aallon loppuun asti seisaalteen laudan päällä ja tulihan siitä hyvä onnistumisen tunne :) Alla olevan kuvan tyylinäytteestä en ole varma, onko kyseessä surffausta vai mitä, mutta pystyssä pysyy kuitenkin😄

Kuva Free Surfers Schoolin Facebook-sivuilta
Ehdottomasti joskus, jos mahdollisuus vaan eteen tulee, menen vielä uudestaankin yrittämään surffausta. Fuerteventuralla tuskin enää ehdin, kun on vain yksi kokonainen viikonloppu jäljellä, mutta toivottavasti jossain kohtia tulevaisuutta se silti onnistuu.

Ja suosittelen kyllä kaikkien uhmata luonnonvoimia ja nousta aaltojen päälle :)

Ciao!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti