Holaaa!
Tämä viikko on mennyt vähän sumussa. Ei oikein tiedä, että mitä sitä on tullut tehtyä. Varmaan yleiseen fiilikseen on vaikuttanut pitkälti myös sää, sillä koko viikko on ollut pilvistä, tuulista, "kylmää" ja välillä sateistakin. Sunnuntaina jopa ukkosti.
Päivät menevät aika pitkälti aina samalla rutiinilla. Heräät, lähdet töihin, olet kolme tuntia töissä, kävelet takaisin kämpille kaupan kautta, syöt ja ehkä nukut päikkärit, menet takaisin töihin kolmeksi tunniksi ja illalla, kun tulet takaisin kämpille on jo niin väsynyt olo, ettei enää jaksa oikein mitään erikoista tehdä ennen nukkumaanmenoa. Ainainen yökukkuja on kyllä saanut täällä kiinni normaalista vuorokausirytmistä, omituista, mutta en valita.
En tosiaan osaa kertoa mitään erikoista mitä olisin tehnyt töissä tällä viikolla. Ilan ja Mishan kanssa on kyllä keskusteltu paljonkin. On hauska huomata, että miten erilaisista aiheista heidän kanssaan keskustelee. Ila on taiteilijaluonne ja hänen kanssaan olemme jutelleet paljon kevyemmistä aiheista, kuten perheestä, hänen inspiraationsa lähteistä, maiden välisistä kulttuureista, matkustamisesta ja muun muassa lävistyksistä ja tatuoinneista. Mishankin kanssa jutellaan myös normaaleista asioista, mutta hän taas kertoo paljon Pulaumin liiketoiminnasta. Aina, kun tulee siihen liittyvää puhetta.
Muun muassa tänään Mishan kanssa puhuttiin kauan aikaa yksityisyrittäjyydestä. Alkuviikosta minulle selvisi, että Misha on Pulaumin virallinen omistaja ja Ila on työntekijä. Näin ei ole ollut alusta asti. Vuosi sitten omistajuus siirrettiin Mishan nimiin asioiden helpottamiseksi. Espanjassa muuten yksityisyrittäjä ei saa minkäänlaista avustusta, vaikka valtiollehan maksetaan kuukaudessa ja vuodessa suuret summat veroja ja muita maksuja. Kanarian saarilla muun muassa kaikkien yritysten on maksettava IGIC -veroa (Impuesto General Indirecto Canario) eli englanniksi Canaries General Indirect Tax. Se on siis 7% verotus tuotteista ja palveluista, joka menee Kanarian saarille, eikä sitä makseta takaisin yritykselle missään vaiheessa. Tähän päälle tulee tottakai vielä muut maksut.
Nyt, kun Mishakin on raskaana, yrityksen tulevaisuus on vielä avoin. Uusi mallisto tulee kuukauden sisällä myyntiin ja toivottavasti menestyy. Kuitenkin koska liikkeessä ei käy paljoa asiakkaita, eivät he aio loppuelämäänsä istua ja odotella, että joku tulisi ostoksille. Päätöksiä täytyy tehdä. Tuotteita kuitenkin myydään muualla Fuerteventuran kaupungeissa olevissa kaupoissa ja sieltä ne menevät kaupaksi ihan hyvin. Pulaumin liikkeen sijanti Corralejossa on enemmänkin kuin huono. Sitä ei näe kadulle, jollei vartavasten kurkkaa nurkan taakse tai satu kävelemään ohi. Aiemmin kadulta on nähnyt ovelle paremmin, mutta reilu vuosi sitten aloitettu viereisen hotellin laajennus vei kaiken näkyvyyden Pulaumilta. Ja hotellin rakentaminenhan on siis ollut keskeytettynä jo yli puoli vuotta rahojen loppumisen takia...
Jos kauppa siirrettäisiin Main Streetille, asiakkaita ja ostajia olisi mahdollisesti enemmän. Main Streetin vuokrat ovat kuitenkin pilvissä, joten siellä olisi pakko saada paljon myyntiä, jotta pystyy maksamaan vuokrat yms. maksut ja tekemään voittoakin kaiken lisäksi. Pienellä ns. tuntemattomalla merkillä se on erittäin haasteellista. Siihen uhkapeliin Ila ja Misha eivät halua lähteä. Hieman paremmilta näkyvyyksiltä olisi myös liiketiloja myynnissä, mutta liiketilan lisäksi yritykset haluavat myydä kaikki tuotteensa ja lisenssinsä. On ihan ymmärrettävää, että Ila ja Misha haluavat pitää oman brändinsä sellaisenaan kuin se on, eivätkä lisätä siihen sellaisia tuotteita, jotka eivät ole heidän näköisiään.
Periaatteessa yritys on siinä tilassa, että se maksaa itse itsensä. Vaikka viimeiset pari kolme kuukautta ovatkin olleet heikkoja, tulevaisuuteen katsotaan silti avoimin mielin. Ila ja Misha haluavat viedä Pulaumia eteenpäin, luoda uusia mallistoja ja saada tuotteita myyntiin ulkomaillekin. Kaikki nämä asiat ovat etenemässä. Uutta on pakko luoda, jotta myynti lisääntyy tai vähintäänkin pysyy vakaana. Onhan se totta, että ei yksi mallisto myy montaa vuotta. Kuluttajat haluavat aina uutta, uutta ja uutta.
Kaikki kiteytettynä yhteen Mishan lauseeseen: "Small money makes small money, big money makes big money". Juuri tämän takia he haluaisivat investoida rahaa enemmän uusiin tuotteisiin kuin liiketilaan, mutta ilman hyvää myyntiä ei ole paljoa rahaa investoitavana ja ilman hyvää liiketilaa taas ei tule paljoa myyntiä. Todellinen oravanpyörä.
Tulevaisuus kuitenkin näyttää, mitä Ila ja Misha päättävät yrityksen suhteen. Toivon kovasti, että he saisivat menestystä brändilleen, sillä henkilökohtaisesti pidän todella paljon heidän tyylistään :)
Tällainen pieni pohdiskelupläjäys yrittäjyydestä tähän väliin :D
Nostan hattua kaikille yrittäjille, itse viihdyn ennemmin palkansaajan puolella😏
Ciao!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti