Toinen viikko

Holaaa!

Taas on monta kokemusta rikkaampi tässä elämässä :) Ehkä isoin askel itsensäylittämisessä oli, kun minut laitettiin jakamaan flyereita. Eli siis mainoslappusia ihmisille kaduilla. En ole ikinä ollut hyvä mainostamaan ja markkinoimaan face to face ihmisille, se on aina tuntunut hieman tyrkyttämiseltä. Osittain se ei tunnu itsestä hyvältä senkään takia, että olen pohjimmiltani aika ujo ja vähän epäsosiaalinen ihminen yksin sekä täysin tuntemattomien ihmisten seurassa.

Päänsisäisten taistelujen jälkeen, kun sai flyerin annettua vastaantulevalle ihmiselle ja hän vieläpä otti sen ja kiitti, niin tulihan siitä hyvä fiilis itselle. Tosin sama taistelu aivojen ja käsien välillä käytiin joka kerta, kun joku tuli vastaan. Joskus se onnistui, joskus ei. Pari kertaa kävin niitä jakamassa tällä viikolla, enkä nyt aivan täysin epäonnistunut työtehtävässäni, vaikka enemmänkin olisi niitä voinut antaa. 

Vaikka sen tietää, että PR-tehtävät ja mainostus on tärkeä osa yritystoimintaa ja tälläkin saarella todella suuri osa yrityksistä sitä pakostakin harrastaa, niin itselle se on vain erittäin suuri kynnys mennä puhumaan tuntemattomalle ihmiselle ja vieläpä antaa joku lappunen hänelle. Olen täysin epämukavuusalueellani. Mutta hei, hengissä selvittiin niistäkin hetkistä ja on hyvä välillä työntää itseä väkisinkin sinne epämukavuusalueelle!

Kerroin kyllä tästä asiasta Mishalle ja Ilalle ja he ymmärsivät täysin, sillä eivät itsekkään ole aikoinaan pitänyt sellaisista hommista. Yhtenä päivänä Ila sitten antoi minulle helpomman tehtävän. Nipun flyereita ja merkitsi karttaan yrityksiä, joista kävisin kysymässä, että ottaisivatko he flyereita esille. Se oli niin paljon helpompaa ja mukavampaa. Kävin kyselemässä hotelleista ja surffikaupoista sekä yhdeltä lääkäriasemaltakin. Melkein kaikki kysymistäni paikoista otti flyerit vastaan ja lopulta tyhjin käsin palasin takaisin Pulaumiin :) Samalla muuten näki Corralejon pohjoispuoltakin, missä en ollut aiemmin käynytkään.

Flyerit ja Corralejon kartta

Tällä viikolla ollaan myös päivitetty Pulaumin nettisivuille muun muassa tietoja tuotteista, niiden teknisiä tietoja sekä hieman infoa grafiikoista. Misha on myös kertonut siitä, miten heidän yrityksensä alkuperäinen idea oli tuottaa vaatteet hyvällä työllä Euroopassa ja käyttäen paljon muun muassa luomupuuvillaa. Luomupuuvillaa he kyllä edelleenkin käyttävät, mutta vaatteiden valmistus on siirtynyt Bangladeshiin ja Nepaliin, taloudellisista syistä. Niin raakaa kuin se onkin, Euroopassa vaatteiden valmistus vain on aivan liian kallista pienelle ja uudelle yritykselle. Bangladeshissa ja Nepalissa työolot ovat kuitenkin hieman paremmat, eikä lapsityövoimaa ole yhtä paljon kuin esimerkiksi Thaimaassa. Kuitenkin Mishan sanoja lainaten "I won't put my hand on fire that it isn't happening still". Koskaan et voi olla täysin varma.

Vaatteet siis tuotetaan muualla kuin Euroopassa. Grafiikkapainatukset ja spesiaalit ompelukset kuitenkin tehdään Fuerteventuralla. Esimerkiksi kuvassa näkyvän kassin silkkipainatus on "handprinted in Fuerteventura". Se on minusta hienoa.

Misha myös kertoi, että isot yritykset niin sanotusti huijaavat paljon etikettiin painatettavan valmistusmaan kohdalla. Siihen voidaan painattaa esimerkiksi Portugal vain sillä perusteella, että jotkin napit on lisätty Portugalissa, vaikka muuten vaate olisi tehty Thaimaassa. Mielestäni käsittämätöntä toimintaa ja kuluttajien huijaamista. Perivät isot rahat sillä, että tuote on muka tuotettu Eurooppassa, vaikka oikeasti näin ei tosiaan ole. Etikettiin täytyy myös kirjoittaa kaikki materiaali- ja pesutiedot kaikilla niillä kielillä, joissa tuotetta myydään. Tätä en tiennyt aiemmin.

Lajaresin tyhjä tori

Yhtenä päivänä käytiin Mishan kanssa Lajaresissa. Se on Corralejoa pienempi kaupunki, melkeinpä voisi sanoa kylä, sisämaassa noin kymmenen kilometrin päässä. Siellä on yksi surffikauppa, joka myy Pulaumin vaatteita ja kävimme inventoimassa tuotteet. Samalla Misha myös keskusteli kaupan omistajan kanssa liiketoiminnan tulevaisuudesta, sillä kyseistä kauppaa ollaan ehkä myymässä tai sulkemassa, omistaja ei kai itsekkään ole täysin varma mitä tapahtuu. Asioihin siis ei saatu vielä kunnolla selvyyttä. 

Oli mukava nähdä edes vähän muutakin ympäristöä kuin Corralejoa. Lajaresissa on suurimmilta osin vain paikallisia, huomattavasti vähemmän turisteja kuin  täällä Corralejossa. Pieni ja sympaattinen paikka, mutta tällaisena turistina kuitenkin viihdyn varmasti mieluumin täällä kuin siellä, Misha ja Ila puolestaan paikallisina pitävät enemmän Lajaresista. Näin ne näkökulmat vaihtelevat.

Joka aamu innolla ja mielenkiinnolla herään uuteen päivään, niin teen myös huomenna :)

Ciao!